Puutarha-ala Viron Räpinassa 21.9 - 24.09 (2/3)

neljapäev 21.09.23

Teimme tänään töitä Urmaksen Taimitahralla. Aamupäivä meillä oikeastaan kului ajaessa maisemareittejä pitkin työ kohteeseen. Matkan varrella pääsimme näkemään omenamehun tekoa ja tutustumasn sen valmistukseen. Osa porukasta jopa pysähtyi ostamaan mehua tai hunajaa heifän myymälästä. Työkohteeseen saapuessamme pääsimme tutustumaan Urmaksen taimitarhaan ja henkilökohtaiseen projektiin jossa käänsimme kasvualustoja talikoilla ja lapioillaTuijia varten. Sekä otimme maholliset rikkaruohot ja ruohonpalat pois maasta.

Ruokat tauoalla kävimme syömässä ravintolassa joka oli Urmansen taimitarhan lähellä. Sen jälkeen palasimme vielä hetkeksi töihin ennenkuin lähdimme takaisin koululle päin.

Illalla taas kävimme seuraamassa Tietovisaa lähi pubissa istuen puutarhakoulun joukkoeen pöydässä kannustamassa heitä, samalla nauttien pitsasta ja hyvästä ilmapiiristä.

-Helmiina & Kerttu

Reede 22.09.23

Aamusta taas oli lähtö Urmaksen tilalle ja siellä hoidimme istuksen loppuun kaivaen kuopat tuijille ja levittäen paksun kuorikatteen siihen päälle suojataksemme näiden juuristoa. Tapasimme myös nuoren Hermione nimisen Saksanpaimenkoiran joka aivan mielellään jakoi märkiä pusuja työntekijöille raskaan työn jälkeen.
Syömässä kävimme taas samaisessa paikassa Savernassa lounasta.

Töistä pääsimme ajoissa ja asuntolaan päästessämme alkoi pyykkien puhdistus rakennuksen pohjakerroksessa.

-Eetu

Valmista istutusta

laupäev 23.09.23

Lauantaina kävimme vierailulla Tarton kasvitieteellisessä puutarhassa. Puutarha oli jaettu kasvihuoneisiin, joissa oli osastot esimerkiksi välimerellisille ja trooppisille kasveille, '

sekä ulkotiloihin, jotka oli jaettu maantieteellisiin osiin, esim. Pohjois-Amerikan osasto.

Kasvitieteellisestä menimme Tarton vanhaankaupunkiin kahville. 

Iltapäivällä menimme Viron kansallismuseoon, jossa kävimme suomalais-ugrilaisista kansoista kertovassa näyttelyssä. Museon jälkeen kävimme paikallisessa kauppakeskuksessa.

-Jan

pühapäev 24.09.23

Tänään aamuna oli normaalia myöhäisempi herätys; kello 8. Hammaspesun jälkeen aloitin aamupuuron keittämisen, ensimmäisen puuroni, jonka olen ulkomailla koskaan keittänyt. Täysin ongelmitta se ei sujunut, kattilassa olleet vesi ja puurohiutaleet kuohuivat yli reunojen ja liesi kärysi, mutta puurosta tuli hyvää.

Keskipäivän tienoilla me opiskelijat kokoonnuimme asuntolan aulaan pitämään palaveria. Aloimme suunnittelemaan pyhäpäivälle retkiohjelmaa. Päätimme retkikohteeksi Räpinan sataman, joka sijaitsee Lämmijärvin rannalla. Sovimme että lähdemme reissuun noin klo 14 pikkubussillamme. Aikaa lähtöön riitti, joten ehdin hyvin käydä suihkussa ja hoitaa tiskivuoren kuntoon. Opettaja tuli kysymään haluaisinko pelata pingistä. Miksipä ei vastasin. Viime kerrasta oli jo useampi vuosi aikaa.

Matkalla satamaan reittimme varrella näkyi jotain kiintoisaa. Pysähdyimme kuvaamaan laitumella olevaa lihakarjaa. Sitten olimmekin perillä ja satama oli jo edessämme. Nousimme autosta ja siinä katselimme rannalta kohti horisonttia. Edessä siinsi maata ja se oli toinen maa vastarannalla eli Viron naapuri Venäjä. Sen rannalle olisi kuuleman mukaan 4,5 km ja raja kulkee keskellä järveä eli 2 km:n päässä. En ole koskaan eläessäni seissyt noin lähellä Venäjän karhua, ajattelin järveä katsellessani.

-Tino